Hebr.4:12 "Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen..." Jeesus sanoi (Matt.4:4)," Kirjoitettu on: Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee." Kun luemme Raamattua, Jumalan Henki on siellä puhumassa sydämellemme jatkuvasti tuoreella tavalla.
2 Tim.3:16 julistaa, " Kaikki kirjoitukset ovat Jumalan inspiroimia [lit., Jumalan hengittämä]." Uskotko sinä tämän? Ennen kuin vastaat, mieti Jeesuksen suhtautumista pyhiin kirjoituksiin.
Hän viittasi ihmiskirjoittajiin, mutta piti itsestään selvänä, että heidän takanaan oli yksi jumalallinen kirjoittaja. Hän voisi yhtä hyvin sanoa 'Mooses sanoi' tai 'Jumala sanoi' (Mark.7: 10). Hän voi lainata 1. Moos. 2:24: n kertojan kommentin itse Luojaan (Matt.19: 4-5). Samoin Hän sanoi: "Jesaja profetoi hyvin teistä tekopyhiä, niin kuin on kirjoitettu", Kun hän jatkoi lainaamista, on Herran Jumalan suora puhe (Mark.7:6 & Jes.29:13). Uuden Testamentin kirjoittajat ovat saaneet itse Jeesukselta kaksinaisen vakuutuksen pyhien kirjoituksista. Heille oli aivan yhtä totta sanoa, että 'Jumala puhui vanhoista isiemme kautta profeettojen toimesta' (Hepr.1: 1), koska sanottiin, että 'Pyhän Hengen liikuttamat ihmiset puhuivat Jumalasta' (2 Piet. 01:21). Jumala ei puhunut tavalla, joka hävittäisi ihmiskirjailijoiden persoonallisuuden, eikä ihmiset puhuneet tavalla, joka pilaisi jumalallisen kirjoittajan sanan. Jumala puhui. Miehet puhuivat. Kummankaan totuuden ei saa antaa vähentää toisiaan. ... Tämä oli Kristuksen näkemys Raamatusta. Heidän todistajansa oli Jumalan todistaja. Raamatun todistus on Jumalan todistus. Ja tärkein syy siihen, miksi kristitty uskoo Raamatun jumalalliseen alkuperään, on se, että Jeesus Kristus itse opetti sen. | ||
| --John R.W. Stott, Christ the Controversialist, InterVarsity Press 1978, s.93-95 | ||
2 Tim. 3:16 lukee, " ja kannattavaa opettaa, korjata, harkita vanhurskautta, jotta Jumalan mies olisi riittävä, varusteltu jokaiselle hyvälle työlle." Jos hyväksymme, että Raamattu todella tarkoittaa sitä, että Jumala puhuu meille, siitä seuraa, että se on meidän valtuutemme kaikissa uskon ja käytöksen asioissa.